Power Cookie -ainesosat: Härkäpapuproteiinijauhe

Planet Aminolla pyrimme tekemään kestävästä kulutuksesta helppoa. Tämä tarkoittaa, että meidän on valittava tuotteisiimme oikeat ainesosat. Tänään perehdymme perusteellisesti yhteen tärkeimmistä ainesosistamme, härkäpapuproteiinijauheeseen.

Härkäpapu kasvi

Härkäpavut kuuluvat suureen ja onnelliseen Fabaceae-heimoon (tai Leguminosae). Fabaceae-heimo on ollut olemassa jo pitkään! Niitä on viljelty alusta asti Maanviljely noin 10 000 vuotta sitten .

Härkäpapuja kutsutaan myös härkäpavuiksi, favapavuiksi tai vicia fabaksi latinalaisamerikkalaisten ystävien mukaan. Tähän heimoon kuuluu yli 20 000 tunnettua lajia . Tämän heimon kuuluisimpia kasveja (supertähtiä) ovat herneet, kikherneet, maapähkinät, linssit, pavut, lakritsi ja soijapavut.

Missä härkäpavut kasvavat?

Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tietojen mukaan tämä oli härkäpapujen keskimääräinen vuotuinen tuotanto (tonneina) maata kohden vuosina 2015-2020:

Kuten näette, härkäpapuja viljellään jo kaikkialla maailmassa. Yhdysvaltoja ja Kanadaa koskevat tiedot puuttuvat, mutta niitä kasvaa myös näissä maissa. Planet Amino -härkäpavut ovat kotoisin Pohjois-Euroopasta.

Mihin härkäpapuja käytetään?

Härkäpapuja käytetään maailmanlaajuisesti herkullisten aterioiden valmistukseen. Joitakin kuuluisia ruokalajeja ovat ful medames Egyptissä ja muissa arabimaissa, doubanjiang Sichuanin alueella Kiinassa ja sopa de habas joissakin espanjankielisissä maissa. Uusia härkäpaputuotteita on ilmestynyt myös suomalaisiin supermarketteihin viime vuosina.

Härkäpavut ovat hyvä kasviproteiinin lähde. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finelin tietojen mukaan 100 grammassa tuoreita härkäpapuja on 102 kcal, 13,1 g hiilihydraatteja, 8,8 g proteiinia ja 0,6 g rasvaa.

Härkäpapuja käytetään karjan rehuna. Suomessa härkäpapuja käytetään edelleen enimmäkseen lehmien rehuksi.

 

Niitä käytetään myös maanpeitekasveina. Maanpeitekasveja voidaan istuttaa, kun peltoja ei käytetä sadonkorjuuseen (sadonkorjuukauden jälkeen tai kiertovuosina), maaperän eroosion estämiseksi. Palkokasveja (kuten härkäpapuja, linssejä...) käytetään maanpeitekasveina, koska ne myös lannoittavat maaperää. Kasvin juurissa olevat bakteerit auttavat muuttamaan ilmakehän typpeä (N2) ammoniumiksi (NH4+). Seuraavana sadonkorjuukautena ammonium auttaa kasveja kasvamaan nopeammin. Tätä prosessia voidaan käyttää vaihtoehtona kemiallisille typpilannoitteille.

Miten proteiini uutetaan härkäpavuista?

Power Cookies -keksit leivotaan runsasproteiinisesta härkäpapuproteiinijauheesta (yli 60 % proteiinia). Näimme aiemmin, että tuoreet härkäpavut sisältävät 8,8 % proteiinia. Jauheen tuottaminen vaatii muutamia vaiheita teollisuuslaitoksessa:

Ensimmäinen vaihe on pavun ulkokuoren erottaminen sisältä. Tämä ulkokuori koostuu pääasiassa kuidusta, jota voidaan käyttää eläinten/lemmikkieläinten ruoassa tai leivonnassa.

Pavun sisus koostuu tärkkelyksestä, proteiinista ja kuidusta. Koska proteiini liukenee veteen, siihen lisätään vettä. Seos suodatetaan ja kuivataan, jolloin saadaan jauhe, jossa on runsaasti proteiinia.

Tämän härkäpapuprosessin tuloksena syntyy kolme erillistä tuotetta: kuitua, tärkkelystä ja proteiinia. Näitä voidaan sitten käyttää elintarviketeollisuudessa ihmisten tai lemmikkien ruoana.

Kuinka suuri härkäpapupelto tarvitaan tuottamaan kaikki Suomen proteiinin tarve?

Teille kaikille lukion matematiikan ystäville, tehdäänpä hauska pieni laskutoimitus. Oletetaan, että haluamme KAIKKI Suomessa kulutettavan proteiinin tulevan härkäpavuista. Kuinka suuren pellon tarvitsisimme?

 

Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan härkäpavun keskimääräinen sato vuosina 2009–2018 oli 2200 kg/ha eli 220 000 kg/km².

 

Yllä olevasta osiosta tiedämme, että 100 g härkäpapuja sisältää 8,8 grammaa proteiinia. Tämä tarkoittaa, että yksi hehtaari tuottaa 8,8 * 10 * 2200 / 100 = 194 kg proteiinia vuodessa.

 

Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat 100 g proteiinia päivässä (tämä on liioittelua, mutta pysytään varmuuden vuoksi). Tämä tarkoittaa, että Suomi tarvitsee 201 miljoonaa kiloa proteiinia vuodessa.

 

Näin ollen Suomi tarvitsisi 10 400 km² härkäpeltoa kaiken maassa tarvittavan proteiinin tuottamiseen. Se on suunnilleen Uudenmaan kokoinen alue (sininen alue alla olevassa kartassa). Se on myös suunnilleen sama määrä kuin noin 11 000 hehtaaria, joita käytetään pelkästään karjankasvien viljelyyn!

Saisimme myös runsaasti tärkkelystä ja kuitua, mikä vähentäisi muiden viljelykasvien tarvetta.

Emme tietenkään halua kaiken Suomen proteiinin tulevan härkäpavuista.

Se ei olisi kestävää, koska sadoilla voi olla huonoja vuosia. Se olisi myös tylsää, ruokavalion monipuolisuus on hyvästä! Tämän laskelman tarkoituksena oli havainnollistaa, kuinka paljon tehokkaammin voisimme tuottaa proteiinia.