Proteiinikeksimme raaka-aineet – hamppuproteiini
Hamppuproteiini valmistetaan vähemmän yllättäen hampusta, mutta millainen kasvi hamppu oikein on ja miksi olemme halumme valita sen raaka-aineeksi? Ja ennen kuin kysytte, niin meidän keksit eivät päihdytä millään muotoa ja autolla (polkupyörällä parempi) ajaminen on täysin sallittua. Tässä artikkelissa käymme läpi muun muassa miksi näin on ja miksi olemme valinneet kyseisen kasvin proteiini-isolaatin raaka-aineeksemme.
Mitä on hamppu?
Kuten härkäpapu, myös hamppu on lähes ikivanha kasvi, jota on viljelty ainakin jo 12 000 vuotta. Hamppu kuuluu kasvien suvussa Cannabaceae – kasvien perheeseen. Hamppukasveilla esiintyy sukupuolia, pääsääntöisesti uros- ja naaraskasveja, mutta myös niin kutsuttuja hermafrodiitteja, jotka voivat hedelmöittää itsensä. Uroskasvin tehtävänä on hedelmöittää naaraskasvin kukinnot, joista muodostuu hedelmöityksen jälkeen siemeniä – joista myöhemmin valmistettua proteiinia me voimme hyödyntää proteiinikeksiemme raaka-aineena.
Siemenet, joista hamppuproteiini valmistetaan, eivät sisällä lainkaan päihdyttäviä ainesosia, eli hampun tapauksessa psykoaktiivista THC:ta (tetrahydrocannabinol). THC:ta on pääasiassa kasvin kukinnoissa ja lehdissä. Ylipäätään laillisesti viljellyssä hampussa THC-arvon täytyy olla alle 0,3%. Päihdyttävä hamppu tai kannabis, valmistetaan eri lajikkeista, joissa THC-pitoisuus on 5-20%.
Hamppu ravinnonlähteenä
Hampusta käytetään ihmisravinnoksi hampunsiemeniä, joissa on runsaasti energiaa. Tämä energia tulee pääasiassa rasvoista ja proteiinista. Kuorituista hampunsiemenistä saadaan mekaanisen prosessin avulla eroteltua proteiini, ja valmistettua proteiini-isolaattia. Finelin datan mukaan kuorellisessa hampunsiemenessä on 100 grammaa kohden energiaa 454 Kcal, 2,7 grammaa hiilihydraatteja, 27,6 grammaa kuituja, 24,6 grammaa proteiinia ja 32,9 grammaa rasvaa. Koska siemenen kuori koostuu hyvin pitkälti kuiduista, on kuoritussa hampunsiemenessä erilaiset ravintoarvot, 100 grammaa kohden siinä on energiaa 625 Kcal, 53,6 grammaa rasvaa, 33 grammaa proteiinia, 2,4 grammaa hiilihydraatteja ja 4 grammaa kuituja.
Hampunviljelyn muut hyödyt
Ravitsemuksellisten ominaisuuksien lisäksi hampun viljelyllä on muitakin hyötyjä. Tässä niistä muutama listattuna:
- Hamppu sitoo hiiltä: Yksi hehtaari hamppua sitoo itseensä 9-15 tonnia hiilidioksidia, mikä vertautuu nuoreen metsään – toki sillä erotuksella, että hamppu vaatii kasvaakseen noin viisi kuukautta.
- Hamppu ehkäisee kasvisairauksia: Kun hamppua käytetään osana vuoroviljelyä, voidaan sen avulla ehkäistä kasvisairauksia. Lisäksi hamppu ehkäisee sen suurien lehtien ansiosta tehokkaasti rikkaruohojen kasvamista.
- Monimuotoisuuden ylläpitäjä: hampun kukkiminen ajoittuu yleensä heinäkuun ja syyskuun välille, ylläpitäen tällöin kukkivien kasvien kautta ja edistäen osaltaan ympäristön monimuotoisuutta.
- Torjunta-aineiden vähäinen tarve: hamppu tarvitsee suhteellisen vähän torjunta-aineita, sillä siihen ei kohdistu suurta painetta kasvituholaisten saralla.
Missä hamppua voidaan kasvattaa?
Hamppua kasvaa lauhkealla, subtrooppisella ja trooppisella kasvillisuusvyökkeellä, eli käytännössä katsoen siellä missä on pääosa asutuksesta. Hampun kasvatus oli pitkään 1900-luvun jälkipuoliskolla kiellettyä isossa osassa läntistä maailmaa, johtuen huumeiden vastaisesta sodasta. Vaikka niin kutsuttua öljyhamppua ei voida päihteenä käyttääkään, niin vaikutti huumeidenvastainen sota myös sen viljelyyn. Viimeisen kymmenen vuoden aikana öljyhampun viljely on tullut lailliseksi entistä useammassa maassa ja sääntelyn piiriin.
Tällä hetkellä hamppumarkkina kasvaa nopeasti, joskin dollarimääräinen arvo on edelleen pieni, kun sitä verrataan vaikkapa maidon tai vehnän tuotantoon. Esimerkiksi Kiinassa, jossa öljyhampun viljely laillistettiin vuonna 2010, kasvoi markkinan suuruus 1,7 miljardiin dollariin vuonna 2017. Vertailun vuoksi koko hamppumarkkinan arvo oli vuonna 2019 noin 4,7 miljardia dollaria, kun taas maitoteollisuuden arvo oli noin 720 miljardia dollaria.
Kuinka paljon hamppuproteiinin tuotanto maksaa?
Kanadassa julkaistun datan mukaan, vuonna 2015, hampunsiemenien tuotantokustannus kiloa kohden maksoi 0,6€. Koska hampunsiemen sisälsi Finelin mukaan sataa grammaa kohden 24,9 grammaa proteiinia, niin näin ollen voidaan karkeasti todeta, että hampunsiemenien avulla voidaan tuottaa grammaa proteiinia 0,24 eurosentillä. Kun tätä verrataan esimerkiksi maidon avulla tuotetun proteiinin kustannuksiin (karkeasti laskettuna 1,33 eurosenttiä grammaa kohden), voidaan todeta hampunviljelijän tuottavan proteiinia rutkasti tehokkaammin kuin maitotilallinen. Hampussa on tietysti myös se etu, että sen tuotannossa syntyy huomattavasti vähemmän päästöjä sekä muutakin kuin proteiinia.
Miksi me valitsimme hamppuproteiinin raaka-aineeksi?
Valitsemme hamppuproteiinin yhdeksi proteiinikeksimme raaka-aineista, sillä se sisältää kaikki välttämättömät aminohapot ja raaka-aineena se sopii missioomme – tehdä kestävistä kulutusvalinnoista helppoja. Hamppuproteiinia voidaan viljellä käytännössä missä tahansa ja tämä mahdollistaa paikallisen ruuantuotannon säilymisen ja toimii vaihtoehtona eläimiä hyödyntävälle maataloudelle.